lauantai, 31. joulukuuta 2011

UUSI, parempi vuosi, taas...

Uusi, parempi vuosi alkaa taas huomenna. Ihan, niinkuin se on alkanut joka saatanan vuosi viimeiset 20 vuotta. Mikään, noista 20 eläneestäni, aina niin hienosti "rakettien paukkeessa" alkaneesta vuodesta
ei ole ollut hyvä. Mitään näistä vuosistani en muistele lämmöllä. Vaikea tosin muistellakkaan, mä kun en paljoa elämästäni edes muista, hajanaisia paloja, sieltä ja täältä. Ekat muistot alkaa olla 10vuotiaasta, sitä aiemmasta ei ole mitään muistikuvia. Empä tosin muista tästä kuluneestakaan vuodesta paljoa, vielä vähemmän, sitä iemmasta vuodesta, kun mulla on muistihäiriö. Dissosiaatiohäiriö. Pää on tuhonnut/piilottanut kaikki mun muistot pois mun ulottuvilta, koska ne on niin traumaattisia että jos mä pystysin ajatteleen niitä, niin saattas käyä hassusti, vois vaikka seota. Joten mun aivot on tuhonnut ne arkistot, niitä muistoja ei enää oo koska jos ois ne vois pilata mut, tappaa jopa. Jos mä en kestäs sitä kaikkee, hajoisin niin etten pystys enää mihinkään. Vaikken kyllä paljon mihinkään pysty nykyisiinkään. Mutta niiden muistojen kanssa, en varmasti pystyisi edes tähän vähään mitä nykyisin.

Hengissä sitkuttelen vielä, muiden kiusaksi, vaikka järjen ja logiikan mukaan mun ois pitänyt tehdä itsemurha jo 10 kertaa. On sitä "kovemmatkin jätkät" ottaneet itteltänsä hengen tätä pienempienkin traumojen takia. Olen siis aito luonnonoikku. Kestän epänormaalin paljon, ja vielä selvinpäin. Jotkut kun rupee juopoiksi, tai narkkamaan kun elämä on alkanut, ollut, ja on näin MAHTAVAA kun mulla.
Helppohan se olis luovuttaa, lähtee poltteleen, juomaan ja rännään, unohtuis huonot olot aika äkkiä. Sais vähän niinku "NOLLATA" näitä asioita niinku ihmiset sanoo kun ne lähtee baariin. Mut emmä nollaa. En oo nollannut vuosiin,
siks mun räjähdyspiste varmaan vääjämättä läheneekin. Ei tätä tällästä voi selvinpäin kestää, ei voi ! Vaan aiompa olla, selvänä silti. Kuolla ennemin, kuin tappaa itseni hitaasti kera alkoholin. Mä oon nähnyt mitä se sellanen hias kuolema tekee ihmiselle, hyi saatana. Ja mä nään sitä vieläkin turhan usein, mun alkoholisti avopuolison muodossa. Wannabe juoppo ja tuurinisti. Saisin mä paremmankin. Ei vaan oo voimia hommata. Eikä niin kiinnostustakaan. Mielummin yksin, kun yhtään uutta murheenkryyniä mun elämään. Ja seki murheenkryyni, sais olla nainen. Nainen ja absolutisti, sitte vois harkita.

Onneks mulla on hamsteri tossa, se se on sitten hauska eläin. Veikeä, suorastaan. Sen häkki on tässä pöydällä, mun läppärin vieressä, ja aina ajatuskatkojen iskiessä jään katteleen sitä. Se touhottaa paljon. Juoksee pyörässä, tunkee turpansa siemeniä täyteen ja kuljettaa ne pesäänsä, hakee taas uuden satsin, kaivelee vähän, ja taas juoksee. Hetkeekään se ei oo paikallaan, ja mä oon sille ihan kateellinen.
Mä oon koko ajan paikoillaan. "Poljen vettä seisovaa" näin anssi kelaa lainatakseni.

Mulla on hirvee olo, niin hirvee etten tiedä miten päin olla, ja iski paniikki tehdä edes joatin, niin aloimpahan tätä kirjottaa. Kirjotan niin nopesti, melkein pakkoliikkeisesti että kirjoitusvirheitä tässä tekstisssä varmasti piisaa,
mutten usko että se ketään haittaa kun ei tätä kukaan lue kuitenkaan :D Joten,
PLUS
MIINUS
NOLLA

Ekaa kertaa vuosiin, mun tekis mieli viinaa. Viinaa jumalauta. Ihan vaan siks että edes sen kerran mun päässä olis hiljasta, mä en helvetti vie jaksa kuunnella itteeni. Rasittavia, negatiivisia ajatuksia vaan pää pullollaan. Eikä ketään kelle niitä purkaa, poikaystäväkin lähti 3 tuntii sitten käymään kaverilla "kahvilla! Vittu X ja hahaha, kahvilla varmaan. Ei mee ku puol tuntii kuulemma. Ja nyt on 3h kulunut eikä oo mitään kuulunut. Ryyppäämäähän se jäi, onks tota nyt vaikea arvata. Mutta ihan sama. Normaalisti mä oisin jo soittanut sille, mutta en tänään. En nyt, olkoon saatana. Ei sille auta mitään edes yrittää sanoa, saa vaan oman mielensä pahotettua, joten olkoon saatana.
Mun tekis mieli naista. Siitä on jokunen aika kun on viimeksi...ollut naisen kanssa. Mä en uskalla tota aihetta ees kauheesti ajatella, parempi pysyä vaan itelleenkin kaapissa jos sattuu olemaan lesbo. Mutta silti. Aij että jos mulla olis rahaa kuulkaa ! Lähtisin tältä istumalta baariin. Katteleen edes naisia, kuvitteleen millasta ois olla niiden kanssa. Kaikista hoteimmille voisin jopa yrittää uskaltaa heittää hymyn, tiä vaikka syttys siitä ja tulis jutteleen. Niinku kerran yks...<3 Vielä kun sais jonkun niistä mukaan. Tai ees yhen hätäsen suudelman, sekin riittäis tekeen mut onnelliseks, edes hetkes. Se kutina vatsanpohjassa, kun pussaa tyttöä. Se on jotain ihan erilaista.
Muttaah, turha haaveilla, köyhällä kun ei oo latin latia, ei ees euroa että sais lasin vettä baarissa :D Joten parempi antaa olla, ja tyytyä katkeroitumaan täälä kotona. Niinku aina.

Näin hienosti alkoi yhden hullun tarina, nyt täytyy lopetella. Alkaa ahdistaan liikaa, ja toisekseen tekeen mieli röökiä :D Joten tupakalle mars.

XOXO
Yksi Hullu

sunnuntai, 11. joulukuuta 2011

Yli puolet läskejä

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi suurimmista riskeistä liittyy väestön terveydentilaan. Mitä parempi terveys, sitä pidempään jaksaa tehdä työvuosia, sitä vähemmän on sairauspäiviä, sitä vähemmän on sairauksiin liittyviä kuluja ja ennen kaikkea sitä enemmän meillä on terveitä päiviä.

Tilastot kertovat karua sanomaa.
Ylipainoisia naisia on 62 prosenttia ja 47 prosenttia miehistä.
Yhä useampi lapsi on ylipainoinen – jo leikki-ikäisissä on 5-10 prosenttia ylipainoisia. Nuorten 12-18 -vuotiaiden ylipainon yleisyys 2-3 -kertaistui 1977-2003. Varusmiesten keskipaino on noussut vuoden 1993 vähän alle 71 kilosta viime vuoden noin 77 kiloon, kun keskipituus on pysynyt käytännössä samana.

Unless You Puke, Faint or Die, Keep Going!

My Top 6 Jillian Michaels Quotes

1. “Unless You Puke, Faint or Die, Keep Going!”

2. “Sometimes people will hear you and be healthy to change their behavior, but often their behavior has more to do with their own need for approval than with your need for support. No matter what their response, you need to be firm and hold your ground. At the end of the day, your health is your responsibility.” (Winning by Losing: Drop the Weight, Change Your Life)

3. “This is where it matters the most. This is where lives are made, in these moments when you can choose whether or not to say “I can’t” or “I can.” It is a choice that will either make or break you for life.” (Biggest Loser)

4. “If you’re not failing, you’re not trying hard enough.”

5. “Why choose to fail when success is an option?”

6. “Don’t blame anyone or anything for your situation or problems. When you do that, you are saying that you are powerless over your own life – which is utter crap. An empowering step to reclaiming your life is taking responsibility.” (Facebook 1.12.11)